Ainesosien mittaaminen ja punnitseminen
Huolellinen mittaaminen on tärkeä osa onnistunutta ruoanlaittoa ja leivontaa. Ruoanlaitossa voi selviytyä suhteellisen hyvin silmämääräisellä mittaamisella, mutta etenkin leivonnassa on tärkeää, että ainesmäärät ovat oikeat, koska leivonta perustuu pitkälti kemiaan. Kun aineksia vaikkapa kuumennetaan tai vatkataan, tapahtuu erilaisia kemiallisia reaktioita. Jos esimerkiksi kakkutaikinaan tulee liikaa jauhoja, kakusta voi tulla kovaa ja kuivaa. Jos jauhoja taas on liian vähän, on vaarana kakun lässähtäminen uunissa.
Reseptien ainesosat voidaan ilmaista joko kappalemäärinä tai paino- ja tilavuusmittoina. Kappalemääristä puhutaan ruoanlaitossa esim. vihannesten suhteen: ”puolikas paprika” tai ”kaksi porkkanaa”. Koska aineksissa on kuitenkin suuria kokoeroja, kannattaa aina valita keskimääräisen kokoisia ainesosia. Joskus myös näkee käytettävän ilmaisuja ”ripaus suolaa”, ”hyppysellinen kurkumaa” tai ”kourallinen rusinoita”. Näissä tapauksissa reseptin kannalta ei ole yleensä oleellista, kuinka pieni tai suuri koura leipurilla sattuu olemaan. Tietenkin on parempi laittaa ensin pienempi kuin suurempi määrä ja maistella tuotosta välissä, koska mm. mausteita voi aina lisätä ruokaan, mutta niitä on vaikeampi saada sieltä pois.
Usein on kuitenkin tarpeellista käyttää tarkkoja mittoja onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Siksi on hyvä hankkia mitta-astioita erikseen kuiville ja nestemäisille ainesosille sekä mittalusikkasarja ja myös keittiövaaka. Mittaamiseen ei kannata käyttää tavallisia lusikoita, koska niiden vetoisuuksissa on eroja. Kaikkien ainesosien mittaamiseen voidaan periaatteessa käyttää joko kuivien tai nestemäisten aineiden mittaamiseen tarkoitettuja mitta-astioita, mutta on parempi olla erilliset mitat kuiville ja nestemäisille aineksille. Nestemäisten ainesosien mittaamiseen tarkoitetut astiat on suunniteltu niin, ettei niitä tarvitse täyttää reunaa myöten, kun taas kuivien ainesosien mittaamiseen tarkoitetut astiat on tarkoitettu täytettäväksi nimenomaan yläreunaan saakka. Jos nestemäisiä aineksia mitataan kuivien aineiden mittaamiseen tarkoitetulla astialla, se tulisi täyttää nesteellä reunaan asti, mikä voi olla hyvin vaivalloista. Jos kuivia aineksia taas mitataan nestemäisten aineiden mittaamiseen tarkoitetulla mitalla, on hankaa saada pintaa tasoitetuksi ilman mitta-astian suoraa reunaa.
Nesteiden mittaaminen
Nesteitä mitattaessa mitta-astia asetetaan tasaiselle ja tukevalle alustalle. Astiaan kaadetaan nestettä sen verran, että sen pinta on juuri viivan alapuolella. Sitten kyykistytään katsomaan mitta-astiaa niin, että silmät ovat samalla tasolla viivan kanssa. Nesteen pinta ei ole täysin tasainen, vaan pintajännityksen vuoksi se on kovera eli nousee hieman astian reunoja ylöspäin, ja täten pinnan keskiosa jää alemmaksi. Alinta kohtaa kutsutaan termillä meniski. Nestettä lisätään astiaan hitaasti niin, että meniski eli nestepinnan alin kohta on mittaviivan kohdalla.
Kun mitataan tahmeita ainesosia (esim. siirappia tai maapähkinävoita) kannattaa pyyhkäistä mitta-astian sisäpintaa ensin kevyesti mauttomalla öljyllä, niin aines irtoaa helpommin mitasta. Yleensä nesteille tarkoitetut mitta-astiat ovat isompia kuin kuiville tarkoitetut, joten pieniä määriä nestemäisiä ainesosia mitattaessa voi olla helpompaa käyttää mittalusikoita.
Kuivien ainesosien mittaaminen
Kuivia ainesosia mitattaessa kannattaa käyttää kuiville aineksille tarkoitettuja mitta-astioita. Asian voi täyttää monella tavalla: kaatamalla, lusikoimalla tai kauhomalla. Mitta-astian tai -lusikan pinta olisi hyvä tasoittaa eikä annostella kukkurallisia mittoja. Jauhot, sokeri ja muut kuivat ainekset kannattaa annostella melko kevyesti mittaan. Älä kuitenkaan ravistele mittaa tai kopauttele sitä pöydänreunaan tasaisen pinnan saamiseksi, sillä se aiheuttaa ainesten pakkautumisen tiiviimpään, vaan vedä mitan pinta sileäksi esimerkiksi veitsellä tai nuolijalla. Kun mitataan vähemmän hienojakoisia aineksia, kuten esimerkiksi fariinisokeria, juustoraastetta tai pähkinöitä, jotka mittaan kaadettaessa jäävät siihen ilmavammin, niitä kannattaa taas hiukan ravistella tai painella mittaan tiiviimmin ilmataskujen poistamiseksi.
Vaikka mittalusikoita ja desilitramittoja käyttäisi huolellisesti kuivia aineksia mitatessa, siitä huolimatta esim. desilitra vehnäjauhoja saattaa painaa aivan eri verran astian täyttötavasta riippuen. Jauhot pakkautuvat mitassa tiheämpään, kun ne lusikoidaan astiaan tai mitta upotetaan jauhopussiin ja nostetaan sieltä ylös. Näin mitattu desilitra jauhoja voi painaa huomattavasti enemmän kuin mitta-astiaan siivilöidyt jauhot. Vaikka mitan täyttäisi aina samalla menetelmällä, jauhojen paino voi siitä huolimatta vaihdella, sillä mittaustulokseen vaikuttaa lisäksi se, kuinka voimakkaita otteita leipuri käyttää jauhoja pussista kaapiessaan. Tällaisilla eroilla voi olla kohtalokkaita seurauksia reseptin onnistumiseen.
| Mitta | Lyhenne | Määrä |
|---|---|---|
| maustemitta | mm | 1 ml |
| teelusikka | tl | 5 ml |
| ruokalusikka | rkl | 15 ml |
| desilitra | dl | 100 ml |
| litra | l | 10 dl |
| gramma | g | 0,001 kg |
| kilogramma | kg | 1000 g |
Alla olevassa taulukossa on lueteltu joidenkin ruoka-aineiden painoja desilitraan suhteutettuna. Aineksista on ilmoitettu niiden paino kuivana, joten esim. desilitra keitettyjä linssejä tai riisiä painaa eri verran. Lisäksi ruoka-aineiden painot ovat vain suuntaa-antavia, koska näihinkin mittaustuloksiin vaikuttaa mm. kuinka tiiviisti aines on pakkautunut mittaan ja kuinka tuoretta se on.
| Määrä (1 dl) | Paino |
|---|---|
| vehnäjauhot | 65 g |
| graham- ja hiivaleipäjauhot | 60 g |
| ruisjauhot | 55 g |
| ohrajauhot | 55 g |
| perunajauhot | 70 g |
| korppujauhot | 50 g |
| kaurajauhot | 50 g |
| kvinoajauhot | 65 g |
| riisijauhot | 65 g |
| tattarijauhot | 75 g |
| kaurahiutaleet | 35 g |
| hirssihiutaleet | 55 g |
| tattarihiutaleet | 50 g |
| kauraleseet | 55 g |
| kaakaojauhe | 45 g |
| maissitärkkelys | 65 g |
| kookoshiutaleet | 35 g |
| hienosokeri | 85 g |
| ruokosokeri | 90 g |
| intiaanisokeri | 65 g |
| kookossokeri | 60 g |
| tomusokeri | 60 g |
| fariinisokeri | 75 g |
| raesokeri | 60 g |
| siirappi | 130 g |
| rusinat | 60 g |
| mantelit, pähkinät | 60 g |
| riisi | 85 g |
| linssit | 80 g |
| öljy | 90 g |
| sulatettu voi tai margariini | 100 g |
| vesi tai muu neste | 100 g |
Punnitseminen keittiövaa’alla
Kuten edellä mainittiin, mitta-astioiden käyttäminen ei aina takaa tarkkaa mittaustulosta. Ongelmaan on kuitenkin ratkaisu: keittiövaaka. Keittiövaakoja on olemassa digitaalisia ja mekaanisia. Tarkimman mittaustuloksen saa laadukkaalla digitaalisella vaa’alla. Usein vaaoissa on myös mahdollista vaihtaa mittayksiköitä eri maiden mittayksiköiden välillä, kuten vaikkapa grammoista unsseiksi. Vaa’alla on kätevää myös punnita useita aineksia kerralla samaan kulhoon, kun ainesten välissä joko taaraa painon nollaan tai sammuttaa ja käynnistää vaa’an uudelleen. Näin säästyy sekä mitta-astioita että aikaa. Pienet ainesmäärät, kuten teelusikallinen tai ruokalusikallinen, on edelleen helpointa mitata mittalusikoilla.
Tietysti omaa järkeäkin kannattaa käyttää, jos tarkasta mittaamisesta ja punnitsemisesta huolimatta esim. taikinan koostumus vaikuttaa epäilyttävältä. Esimerkiksi jauhoissa on eroja karkeusasteen mukaan ja jauhoerissä voi olla eroavaisuuksia. Vaikka käyttäisi aina samaa merkkiä, jauhoja saattaakin toisinaan tarvita enemmän ja toisinaan vähemmän. Mittaamisen lisäksi reseptien onnistumiseen vaikuttavat mm. ilmankosteus, korkeusvyöhyke ja veden mineraalipitoisuus. Tutun reseptin kanssa yleensä tietää, miltä esim. taikinan tulisi tuntua ja näyttää, joten koostumuksesta riippuen voi lisätä joko jauhoja tai vettä.
Ulkomaalaiset mittayksiköt
Eri puolilla maailmaa käytetään eri mittajärjestelmiä. Mittojen muuntamisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Yleisesti ottaen amerikkalaiset ja brittiläiset mitat eroavat tilavuuksiltaan niin, että brittiläiset mitat ovat isompia, paitsi nesteunssin kohdalla.
| Mittayksikkö | Selitys | Määrä |
|---|---|---|
| tsp, teaspoon | tl, teelusikka | 5 ml |
| tbsp, tablespoon | rkl, ruokalusikka | 15 ml |
| 1 ounce (oz) | unssi | 28,5 g |
| 1 pound (lb) | pauna | 16 unssia ~ 453,6 g |
| 1 stick butter | tanko voita | 113 g |
| 1 US cup | amerikkalainen kuppi | 237 ml ~ 2,4 dl |
| 1 UK cup | brittiläinen kuppi | 284 ml ~ 2,8 dl |
| 1 US pint | amerikkalainen pintti | 473 ml ~ 4,7 dl |
| 1 UK pint | brittiläinen pintti | 568 ml ~ 5,7 dl |
| 1 US fluid ounce (fl oz) | amerikkalainen nesteunssi | 29,6 ml ~ 3 dl |
| 1 UK fluid ounce (fl oz) | brittiläinen nesteunssi | 28,4 ml ~ 2,8 dl |
| 1 US gallon | amerikkalainen gallona | 3,75 l |
| 1 UK gallon | brittiläinen gallona | 4,55 l |
Vinkkejä:
- Etenkin leivonnassa on tärkeää mitata ainesosat, koska väärät ainesmäärät voivat vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti.
- Jos reseptissä puhutaan kappalemääristä (esim. viisi omenaa), kannattaa valita keskikokoisia ainesosia tai suhteuttaa määrät omiin aineksiin.
- Jos ainesosa ilmoitetaan epämääräisesti (esim. tujaus pippuria), on parempi laittaa ensin vähän ja lisätä myöhemmin.
- Älä käytä ainesten mittaamiseen tavallisia lusikoita, vaan hanki mittalusikkasarja.
- Hanki erilliset mitta-astiat kuiville ja nestemäisille ainesosille.
- Käytä mittalusikoita pienempien määrien mittaamiseen.
- Älä mittaa kukkuramittoja, vaan pyyhkäise mitan pinta tasaiseksi esim. veitsellä.
- Hanki laadukas digitaalinen keittiövaaka, niin saat tarkimman mittaustuloksen ja voit myös punnita samaan kulhoon useita aineksia samalla kertaa.
Tarkkuudesta on hyötyä, kun tulos halutaan pitää yhdenmukaisena ja toistettavana. On kuitenkin hyvä muistaa, että ruoanlaitto ja leipominen on luovaa puuhaa ja osa hauskuudesta syntyy kokeilemalla uusia asioita. Toisin sanoen reseptejä on mukava toisinaan täydentää ja muunnella, jolloin valmistaminen on antoisampaa ja voi löytää uusia makuelämyksiä.